kaikki kiertyy aina takaisin vanhenemiseen. Tuon suuren päivän jälkeen monet asiat ovat olleet kovin vaikeita, kitkeriä tai jopa hankalia.
Tiistainakohan se oli kun ryhdistäydyttiin Kirsikan kanssa ja lenkkeiltiin pitkin lähiseutua. Sen jälkeen kumpikin meistä on saanut nauttia vieraasta nimeltä Flunssa. On se kumma kun aiemmin ei olla urheiltu vaan poimittu vain mustikoita Teerenpelissä niin ollaan pysytty terveinä mutta kerran kun sitä tahtoo olla tervehenkinen niin huonosti käy.
Eilen muistin noin neljä sekuntia liian myöhään viritella pesukoneen poistoletkun oikeaan paikkaansa. noh, kerrankos sitä likavedellä lattiaa pestää. Onnistuin myös menemään samaan halpaan kahdesti katsoessani viime viikkoisia tallenuksia digiboksilta. Mainoskatkoilla kun esitetään uutisotsikoita niin ehdin paristi huolestua, että kaupan tädit menevätkin lakkoon. Kunnes sitten muistui mieleen, että niin se oli viime viikolla se. Tällä viikolla lakkoilevat monet muut, mutta eivät kaupantädit.
yöni olen nukkunut ennätyksellisen huonosti. Viime yönä heräsin melkein pirteänä, kello oli 2.12. Siinä sitten mietin syntyjä syviä ja kääntelin kylkeä saadakseni riittävästi lepoa. Ei oikein onnistunut. Kuuden jälkeen aloin pohtia, että kannattaisiko aamulla soittaa työterveyteen kun ei tuo olokaan mitenkään mainiolta tuntunut. Siinähän se sitten yö ja aamu kuluivatkin, pohtiessa. Lopulta päädyin vain lähtemään töihin, olihan siellä luvassa sentään munkkia.
Mutta onneksi nyt on vappu, niinku. Aurinkoisia Vappuhetkiä!
perjantai 30. huhtikuuta 2010
torstai 29. huhtikuuta 2010
se on tää ikä
hankalinta tässä uudessa iässä on se, että ensimmäinen numero vaihtui ja työkaverit jaksavat toivotella tervetulleeksi neljännelle kymmenelle.
Onneksi oon muuten niin nuori ja notkea, että kyllä se tästä.
Onneksi oon muuten niin nuori ja notkea, että kyllä se tästä.
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
missä olit kun Viiu täytti vuosia?
missä olit kun Mark Chapman ampui John Lennonin, entä kun Suomi on voitti euroviisut? mitä teit kun kuulit Estoniasta tai Dianan kohtalokkaasta kolarista? Entä missä olit kun Berliinin muuri murtui? Mitä ajattelit kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat?
monta tyyppiä, monta tarinaa. Kun Viiu täytti vuosia, oltiin lähiössä, pukeuduttiin tuulipukuun ja juotiin Tallinnan tuliaisolutta suoraan tölkistä. Syötiin lihiksiä ja marie-keksejä. Pelattiin kymppitonnia, juotiin skumppaa, juteltiin sekavia ja syötiin kakkuja. Lopulta kuunneltiin Raappanaa, lähiöräkälässä tietenkin.
Oli se vain lystiä. Kiitos.
monta tyyppiä, monta tarinaa. Kun Viiu täytti vuosia, oltiin lähiössä, pukeuduttiin tuulipukuun ja juotiin Tallinnan tuliaisolutta suoraan tölkistä. Syötiin lihiksiä ja marie-keksejä. Pelattiin kymppitonnia, juotiin skumppaa, juteltiin sekavia ja syötiin kakkuja. Lopulta kuunneltiin Raappanaa, lähiöräkälässä tietenkin.
Oli se vain lystiä. Kiitos.
torstai 15. huhtikuuta 2010
eka kerta
tänään se sitten vihdoin tapahtui. Olin tietysti lukenut aiheesta jo aiemmin lehdistä ja internetistä. Että tavallaan tiesin mitä voisi olla tulossa. Mutta en vain ole ikinä kokenut sitä. Kuullut vain viisaampien puhuvan.
Aamu oli ihan tavallinen, kiirettä ja katseita. Tässä vaiheessa en olisi voinut arvata, mitä päivä tuokaan tullessaan. Lähdin kuitenkin kohti päivän haasteita, kävelin aseman rappuset ylös laiturille. Katselin kelloa varmaan kuudetta kertaa, vielä pari minuuttia. Ja sitten, vihdoinkin. Se olikin sinisen vihreä. Voi Flirt!
Aamu oli ihan tavallinen, kiirettä ja katseita. Tässä vaiheessa en olisi voinut arvata, mitä päivä tuokaan tullessaan. Lähdin kuitenkin kohti päivän haasteita, kävelin aseman rappuset ylös laiturille. Katselin kelloa varmaan kuudetta kertaa, vielä pari minuuttia. Ja sitten, vihdoinkin. Se olikin sinisen vihreä. Voi Flirt!
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
lista asioista
- ikääntyminen: kai kolmekymppisillä on ees kivempaa?
- työmatka ulkomaille: että missä välissä ne oikeat työt sitten pitäisi tehdä?
- opiskelu työn ohessa: niin, isona minustakin tulee opettaja
- urheilu: menishän sitä jos vain selviäis ensin keuhkoputkentulehduksestaan
- taide: kerrankin huutaminen kannatti, kiitos ystävä S. askel kohti unelma keittiötä otettiin Pentti Kaskipuron grafiikanlehden myötä. Tykkään.
- koti tai kaksi kotia: missään ei ehdi olla niin pitkään, että ehtisi kyllästyä
- Tampere: jos vaikka kävisi
- polkupyöräily: kevät <3
joo, elämä on ihan kivaa.
- työmatka ulkomaille: että missä välissä ne oikeat työt sitten pitäisi tehdä?
- opiskelu työn ohessa: niin, isona minustakin tulee opettaja
- urheilu: menishän sitä jos vain selviäis ensin keuhkoputkentulehduksestaan
- taide: kerrankin huutaminen kannatti, kiitos ystävä S. askel kohti unelma keittiötä otettiin Pentti Kaskipuron grafiikanlehden myötä. Tykkään.
- koti tai kaksi kotia: missään ei ehdi olla niin pitkään, että ehtisi kyllästyä
- Tampere: jos vaikka kävisi
- polkupyöräily: kevät <3
joo, elämä on ihan kivaa.
perjantai 9. huhtikuuta 2010
skitsoamisen lyhyt oppimäärä
tai ehkei niin lyhytkään. Joskus elämä vain tuntuu niin epäreilulta, välimatkat pitkiltä, sää liian kylmältä, saippua väärän väriseltä ja pulutkin oli ennen lihavampia. Eikä sitä sitten itsekään jaksa olla kovin aktiivinen ja sitten vielä vr ja työt!
Senhän olen jo tiedostanut vuosia sitten, että luonteeseeni kuuluu tämä ajoittainen skitsoilu, kun eihän kaikki voi olla kunnossa jos on vain tasaista. Mutta, nyt alkaa mennä jo minunkin mittapuullani vähän liiallisuuksiin. MUTTA.
Tiedä sitten mitä pitäisi tehdä. Hankkia pitempi pinna? kasvattaa sietokykyä? löytää harmonia ja lisää omaa tekemistä?
Senhän olen jo tiedostanut vuosia sitten, että luonteeseeni kuuluu tämä ajoittainen skitsoilu, kun eihän kaikki voi olla kunnossa jos on vain tasaista. Mutta, nyt alkaa mennä jo minunkin mittapuullani vähän liiallisuuksiin. MUTTA.
Tiedä sitten mitä pitäisi tehdä. Hankkia pitempi pinna? kasvattaa sietokykyä? löytää harmonia ja lisää omaa tekemistä?
torstai 8. huhtikuuta 2010
lounaasta virtaa lämmintä
tai virtaa lämpimästä lounaasta.
syöminen on muutenkin mukavaa. hyvin syöminen hyvinkin mukavaa. Harmittaa vain kun oma keittiö on niin pieni, ettei siellä mahdu juurikaan toimimaan, ja toisaalta, kotona tulee vietettyä niin vähän aikaa, että tämän vuoden kokkailut ovat typistyneet salaattitarpeiden pilkkomiseen ja säilykepurkkien availuun. Se vähän harmittaa.
Pääsiäisenä jouduin perustelemaan unelmakeittiötäni veljen vaimolle. Tarvitsen keittiöön nimittäin tilaa ja säilytystilaa, laskutilaa, kaasulieden (no parikin kaasulevyä riittäisi), kunnollisen kiertoilmauunin ja pari muuta keittiökonetta, kunnolliset padat ja kattilat ja astiat ja ja ja. ja kivaa olis, jos keittiössä olisi mahdollista myös viettää aikaa. Sellaista taloa ei ole varmaan vielä rakennettu, jonne kaikki mun unelmakeittiöni ominaisuudet mahtuisivat. Eikä J ole vielä luvannut sellaista mulle edes rakentaa. Joten täytyy ehkä vielä hetken verran yrittää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja kokkailla pienimuotoisesti ja harkiten. Niin ja siten, ettei iske ahdistus tiskaamisesta ilman astianpesukonetta.
Muun suhteen mulla ei sitten taas olekaan juuri vaatimuksia :) ehkä.
syöminen on muutenkin mukavaa. hyvin syöminen hyvinkin mukavaa. Harmittaa vain kun oma keittiö on niin pieni, ettei siellä mahdu juurikaan toimimaan, ja toisaalta, kotona tulee vietettyä niin vähän aikaa, että tämän vuoden kokkailut ovat typistyneet salaattitarpeiden pilkkomiseen ja säilykepurkkien availuun. Se vähän harmittaa.
Pääsiäisenä jouduin perustelemaan unelmakeittiötäni veljen vaimolle. Tarvitsen keittiöön nimittäin tilaa ja säilytystilaa, laskutilaa, kaasulieden (no parikin kaasulevyä riittäisi), kunnollisen kiertoilmauunin ja pari muuta keittiökonetta, kunnolliset padat ja kattilat ja astiat ja ja ja. ja kivaa olis, jos keittiössä olisi mahdollista myös viettää aikaa. Sellaista taloa ei ole varmaan vielä rakennettu, jonne kaikki mun unelmakeittiöni ominaisuudet mahtuisivat. Eikä J ole vielä luvannut sellaista mulle edes rakentaa. Joten täytyy ehkä vielä hetken verran yrittää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja kokkailla pienimuotoisesti ja harkiten. Niin ja siten, ettei iske ahdistus tiskaamisesta ilman astianpesukonetta.
Muun suhteen mulla ei sitten taas olekaan juuri vaatimuksia :) ehkä.
torstai 1. huhtikuuta 2010
ylös ja alas
kyllä vain, täällä ollaan. Elämän vuoristoradalla.
Tässä välissä on aiheellista muistaa mainita, että Jenni Vartiaisen Seili-levy on ehkä parasta tänä keväänä.
Seilistä huolimatta tänään ahdistaa valtavasti. Kaikki, tasapuolisesti. Veriarvot on viturallaan ja hormonit heittelee. En jaksais pääsiäistä ja sukulaisia. Tahtoisin vain olla piilossa jossain, nukkua ja syödä B&J jäätelöä.
Tässä välissä on aiheellista muistaa mainita, että Jenni Vartiaisen Seili-levy on ehkä parasta tänä keväänä.
Seilistä huolimatta tänään ahdistaa valtavasti. Kaikki, tasapuolisesti. Veriarvot on viturallaan ja hormonit heittelee. En jaksais pääsiäistä ja sukulaisia. Tahtoisin vain olla piilossa jossain, nukkua ja syödä B&J jäätelöä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)