ohjelmatarjonta

Kyllä vain. Tämän iänikuinen päivittäissarjamme "miksi juna on myöhässä" (K18, sisältää voimakkaita kohtauksia) on saanut rinnalleen sarjat "miksi kehä ei vedä" (ei heikkohermoisille), "Miksi bussi ei tule", "Miksi bussi ajaa ohi" sekä "kiinan kielen alkeet bussikuskin laulamana".

kyllä meillä on nyt lystiä. Ja kuka tarvitsee televisiota kun elämä pääkaupunkiseudulla tarjoaa näin paljon hupia?

prokrastinaatio

Myönnän harrastavani prokrastinaatiota. Usein ja varsin onnistuneesti. Tämän blogin kanssa se on myös onnistunut yllättävän tehokkaasti.

Töiden kanssa jopa vielä tehokkaammin. tai koulun.

Niille, joille asia ei ole tuttu ja myös niille joille se on tuttu suosittelen mielelläni Kathrin Passingin ja Sascha Lobon teosta "Elämä järjestykseen ilman rahtuakaan itsekuria". Jos millään viitsitte.

ilman aamukahvia ei voi

Luulin tänään, että mulla on ryppyjä silmänalusissa. Lähempi tarkastelu onneksi osoitti, että kyseessä oli silmänympärysvoiteen aiheuttama harha. Niinpä päätin lopettaa kyseisen tuotteen käyttämisen, ettei tule enempää ylimääräisiä kohtauksia.

Bussissa ehdin pohtia, että kun istuu siinä varauloskäytävän kohdalla, missä on katossa se punainen vasara niin onko etuoikeutettu käyttämään sitä vasaraa jos jotain tapahtuu? Vai tuleeko jostain Jack Bauer tai John McClane?

Päätin askarrella työhuoneen seinälle taulun vanhasta näppiksesta ja pahvista. Tarvitaan enää vain erikeeperiä ja saha. joo-o. saha.

Paikallisjunissa on muuten tetris-verhot. Oletteko koskaan ajatelleet?

Niin joo sitten eilen repeilin uutiselle, että jo 30 000 eronnut kirkosta homoillan jälkeen. Jos ei olisi perillä viime viikon suuresta homoillasta niin tuo lause olisi aika hupaisa... ehkä. Tai ainakin mua nauratti.

sekavasti oravainen

minulla ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. On vain suuri tarve kirjoittaa. Kirjoitan rivin ja pyyhin kaksi. tällä menossa tämäkään teksti ei ikinä valmistu.

On taas tapahtunut paljon sitten viime kerran. Vähän irtisanoutumisia ja muuttolaatikoiden tilailua. Ahdistusta tilanteen nopeasta muuttumisesta, ahdistusta pakkaamisesta, ahdistusta entisten duunien järjestelystä, ahdistusta uuden duunin uusista kuvioista. Kaipuuta kohti lomaa. Koska edes on lomaa?

Mutta vastapainoksi olen sitten ommellut hameen. Se on hyvä ihme jo valmis. tai no lähes, pari yksityiskohtaa pitäisi vielä viimeistellä, mutta kyllä sen jo hameeksi tunnistaa. Tulispa vain kesä niin voisi sitäkin kokeilla.

ongelmia ohjeiden noudattamisessa

en enää osaa edes noudattaa ohjeita. Huomasin tänään(kin) hyppineeni e-pillerilistassani hieman holtittomasti riviltä toiselle. Ei siis edes riitä, että listaan on merkitty hyvinkin selvästi reitti mitä pitkin nappeja syödään sekä päivämäärää osoittava lyhenne.. Ei onnistu. Armas lupasi piirtää mulle ensi kuuksi kartan, tai käyttää punakynää uuden reitin piirtämiseen, melko ystävällistä, sanoisin.

Mutta, mikä auttaisi siihen, kun viime torstaina herätessä kuvittelin, että on perjantai ja samalla huolestuin kun torstain nappi olikin ottamatta. ei auttaisi kartta eikä kompassi.

jokanainen

ei riitä, että piti hyväksyä, että edes veriryhmänsä puolesta sitä ei ole kovinkaan omaperäinen (no DNA:n mukaan sentään sitäkin enemmän) mutta nykyään uusia ihmisiä tavatessa eteen tulee usein tilanne, jossa kysytään "oletko toiminut ohjaajana siellä?", "siehän oot siinä jutussa mukana", "olit varmasti meidän matkaoppaana", "kun viimeksi siellä X paikassa tavattiin", "me ollaan kyllä tavattu aiemmin" ja ehtipä kerran yksi sankari väittää, että olen taatusti juontanut erästä teeveeohjelmaakin. Väittelyä käytiin muuten pitkään ja hartaasti, enkä vieläkään vain pysty muistamaan, että mitä ohjelmaa olen juontanut.

vastauksena on tähän mennessä ollut siis aina sama: "miulla taitaa olla kaksoisolento, joka ehtii tehdä asioita enemmän kuin mie."

sairastuvalta päivää

kun on viikon sairastanut alkaa tamppi-huumorikin jo purra.

"mitä eroa on Aallolla ja tsunamilla?
-Tsunamista kärsivät eniten kouluttamattomat"

holtiton kotilääkäri

on vaarallista kun on sairaslomalla ja on liikaa aikaa. ehtii tehdä kaikenlaisia diagnooseja ja etsiä lisätietoja internetistä. Oikeasti, kärsin poskiontelontulehduksesta mutta mielikuvituksella ja internetin varmistuksella olen diagnosoinut vähintäänkin kasvaimen ja verisyövän, ehkä vähän autoimmuunisairauksia, crohnin taudin ja varmaan hullun lehmän taudinkin oireet sopivat.

sen lisäksi olen katsonut liian monta jaksoa muodin huipulle-ohjelmaa ja nyt sormeni syyhyävät päästä ompelemaan hametta. En edes osaa ommella. ja värisilmäni on varmaankin värisokea. hyvä tästä vielä tulee.

koomapuuma

kaikki kiertyy aina takaisin vanhenemiseen. Tuon suuren päivän jälkeen monet asiat ovat olleet kovin vaikeita, kitkeriä tai jopa hankalia.

Tiistainakohan se oli kun ryhdistäydyttiin Kirsikan kanssa ja lenkkeiltiin pitkin lähiseutua. Sen jälkeen kumpikin meistä on saanut nauttia vieraasta nimeltä Flunssa. On se kumma kun aiemmin ei olla urheiltu vaan poimittu vain mustikoita Teerenpelissä niin ollaan pysytty terveinä mutta kerran kun sitä tahtoo olla tervehenkinen niin huonosti käy.

Eilen muistin noin neljä sekuntia liian myöhään viritella pesukoneen poistoletkun oikeaan paikkaansa. noh, kerrankos sitä likavedellä lattiaa pestää. Onnistuin myös menemään samaan halpaan kahdesti katsoessani viime viikkoisia tallenuksia digiboksilta. Mainoskatkoilla kun esitetään uutisotsikoita niin ehdin paristi huolestua, että kaupan tädit menevätkin lakkoon. Kunnes sitten muistui mieleen, että niin se oli viime viikolla se. Tällä viikolla lakkoilevat monet muut, mutta eivät kaupantädit.

yöni olen nukkunut ennätyksellisen huonosti. Viime yönä heräsin melkein pirteänä, kello oli 2.12. Siinä sitten mietin syntyjä syviä ja kääntelin kylkeä saadakseni riittävästi lepoa. Ei oikein onnistunut. Kuuden jälkeen aloin pohtia, että kannattaisiko aamulla soittaa työterveyteen kun ei tuo olokaan mitenkään mainiolta tuntunut. Siinähän se sitten yö ja aamu kuluivatkin, pohtiessa. Lopulta päädyin vain lähtemään töihin, olihan siellä luvassa sentään munkkia.

Mutta onneksi nyt on vappu, niinku. Aurinkoisia Vappuhetkiä!

salaatti viihde

eipä ollut hyvinnukuttuja öitä tarjolla, eikä sellaista ole vielä täältäkään löytynyt. yritän viikonloppuna kotipuolesta. Jos siellä susien syöttinä lunta luodessa löytäis unenkin taas.

Tänään kävin kirjastossa, tajusin syöneeni liikaa salaattia. Ensimmäisen käteen sattuneen kirjan nimi kun oli epäilemättä Salaatti viihde eikä salattu suhde niinkuin sain itseni tavaamaan hetkellisen hämmennyksen jälkeen. Juu-u. salaattivihdettä sitten vain kaikille:

sekoitetaan
yksi omena kuutioina
puolikas punasipuli sopivana silppuna
puolikas kurkku kuutioina
sopiva pala jäävuorisalaattia
100g fetankaltaista valmistetta
ja yksi tölkillinen tonnikalaa.

toimii.