koomapuuma

kaikki kiertyy aina takaisin vanhenemiseen. Tuon suuren päivän jälkeen monet asiat ovat olleet kovin vaikeita, kitkeriä tai jopa hankalia.

Tiistainakohan se oli kun ryhdistäydyttiin Kirsikan kanssa ja lenkkeiltiin pitkin lähiseutua. Sen jälkeen kumpikin meistä on saanut nauttia vieraasta nimeltä Flunssa. On se kumma kun aiemmin ei olla urheiltu vaan poimittu vain mustikoita Teerenpelissä niin ollaan pysytty terveinä mutta kerran kun sitä tahtoo olla tervehenkinen niin huonosti käy.

Eilen muistin noin neljä sekuntia liian myöhään viritella pesukoneen poistoletkun oikeaan paikkaansa. noh, kerrankos sitä likavedellä lattiaa pestää. Onnistuin myös menemään samaan halpaan kahdesti katsoessani viime viikkoisia tallenuksia digiboksilta. Mainoskatkoilla kun esitetään uutisotsikoita niin ehdin paristi huolestua, että kaupan tädit menevätkin lakkoon. Kunnes sitten muistui mieleen, että niin se oli viime viikolla se. Tällä viikolla lakkoilevat monet muut, mutta eivät kaupantädit.

yöni olen nukkunut ennätyksellisen huonosti. Viime yönä heräsin melkein pirteänä, kello oli 2.12. Siinä sitten mietin syntyjä syviä ja kääntelin kylkeä saadakseni riittävästi lepoa. Ei oikein onnistunut. Kuuden jälkeen aloin pohtia, että kannattaisiko aamulla soittaa työterveyteen kun ei tuo olokaan mitenkään mainiolta tuntunut. Siinähän se sitten yö ja aamu kuluivatkin, pohtiessa. Lopulta päädyin vain lähtemään töihin, olihan siellä luvassa sentään munkkia.

Mutta onneksi nyt on vappu, niinku. Aurinkoisia Vappuhetkiä!

se on tää ikä

hankalinta tässä uudessa iässä on se, että ensimmäinen numero vaihtui ja työkaverit jaksavat toivotella tervetulleeksi neljännelle kymmenelle.

Onneksi oon muuten niin nuori ja notkea, että kyllä se tästä.

missä olit kun Viiu täytti vuosia?

missä olit kun Mark Chapman ampui John Lennonin, entä kun Suomi on voitti euroviisut? mitä teit kun kuulit Estoniasta tai Dianan kohtalokkaasta kolarista? Entä missä olit kun Berliinin muuri murtui? Mitä ajattelit kun Suomi voitti jääkiekon MM-kisat?

monta tyyppiä, monta tarinaa. Kun Viiu täytti vuosia, oltiin lähiössä, pukeuduttiin tuulipukuun ja juotiin Tallinnan tuliaisolutta suoraan tölkistä. Syötiin lihiksiä ja marie-keksejä. Pelattiin kymppitonnia, juotiin skumppaa, juteltiin sekavia ja syötiin kakkuja. Lopulta kuunneltiin Raappanaa, lähiöräkälässä tietenkin.

Oli se vain lystiä. Kiitos.

eka kerta

tänään se sitten vihdoin tapahtui. Olin tietysti lukenut aiheesta jo aiemmin lehdistä ja internetistä. Että tavallaan tiesin mitä voisi olla tulossa. Mutta en vain ole ikinä kokenut sitä. Kuullut vain viisaampien puhuvan.

Aamu oli ihan tavallinen, kiirettä ja katseita. Tässä vaiheessa en olisi voinut arvata, mitä päivä tuokaan tullessaan. Lähdin kuitenkin kohti päivän haasteita, kävelin aseman rappuset ylös laiturille. Katselin kelloa varmaan kuudetta kertaa, vielä pari minuuttia. Ja sitten, vihdoinkin. Se olikin sinisen vihreä. Voi Flirt!

lista asioista

- ikääntyminen: kai kolmekymppisillä on ees kivempaa?
- työmatka ulkomaille: että missä välissä ne oikeat työt sitten pitäisi tehdä?
- opiskelu työn ohessa: niin, isona minustakin tulee opettaja
- urheilu: menishän sitä jos vain selviäis ensin keuhkoputkentulehduksestaan
- taide: kerrankin huutaminen kannatti, kiitos ystävä S. askel kohti unelma keittiötä otettiin Pentti Kaskipuron grafiikanlehden myötä. Tykkään.
- koti tai kaksi kotia: missään ei ehdi olla niin pitkään, että ehtisi kyllästyä
- Tampere: jos vaikka kävisi
- polkupyöräily: kevät <3

joo, elämä on ihan kivaa.

skitsoamisen lyhyt oppimäärä

tai ehkei niin lyhytkään. Joskus elämä vain tuntuu niin epäreilulta, välimatkat pitkiltä, sää liian kylmältä, saippua väärän väriseltä ja pulutkin oli ennen lihavampia. Eikä sitä sitten itsekään jaksa olla kovin aktiivinen ja sitten vielä vr ja työt!

Senhän olen jo tiedostanut vuosia sitten, että luonteeseeni kuuluu tämä ajoittainen skitsoilu, kun eihän kaikki voi olla kunnossa jos on vain tasaista. Mutta, nyt alkaa mennä jo minunkin mittapuullani vähän liiallisuuksiin. MUTTA.

Tiedä sitten mitä pitäisi tehdä. Hankkia pitempi pinna? kasvattaa sietokykyä? löytää harmonia ja lisää omaa tekemistä?

lounaasta virtaa lämmintä

tai virtaa lämpimästä lounaasta.

syöminen on muutenkin mukavaa. hyvin syöminen hyvinkin mukavaa. Harmittaa vain kun oma keittiö on niin pieni, ettei siellä mahdu juurikaan toimimaan, ja toisaalta, kotona tulee vietettyä niin vähän aikaa, että tämän vuoden kokkailut ovat typistyneet salaattitarpeiden pilkkomiseen ja säilykepurkkien availuun. Se vähän harmittaa.

Pääsiäisenä jouduin perustelemaan unelmakeittiötäni veljen vaimolle. Tarvitsen keittiöön nimittäin tilaa ja säilytystilaa, laskutilaa, kaasulieden (no parikin kaasulevyä riittäisi), kunnollisen kiertoilmauunin ja pari muuta keittiökonetta, kunnolliset padat ja kattilat ja astiat ja ja ja. ja kivaa olis, jos keittiössä olisi mahdollista myös viettää aikaa. Sellaista taloa ei ole varmaan vielä rakennettu, jonne kaikki mun unelmakeittiöni ominaisuudet mahtuisivat. Eikä J ole vielä luvannut sellaista mulle edes rakentaa. Joten täytyy ehkä vielä hetken verran yrittää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja kokkailla pienimuotoisesti ja harkiten. Niin ja siten, ettei iske ahdistus tiskaamisesta ilman astianpesukonetta.

Muun suhteen mulla ei sitten taas olekaan juuri vaatimuksia :) ehkä.

ylös ja alas

kyllä vain, täällä ollaan. Elämän vuoristoradalla.

Tässä välissä on aiheellista muistaa mainita, että Jenni Vartiaisen Seili-levy on ehkä parasta tänä keväänä.

Seilistä huolimatta tänään ahdistaa valtavasti. Kaikki, tasapuolisesti. Veriarvot on viturallaan ja hormonit heittelee. En jaksais pääsiäistä ja sukulaisia. Tahtoisin vain olla piilossa jossain, nukkua ja syödä B&J jäätelöä.

retkellä

kävin vähän siis tuolla ja muualla.



On nähty melkein liikaakin valkoisia taloja, punaisia kattoja, sinistä (ja kylmää) välimerta, hotelleja, oliivipuita, maanteitä, kiertoliittymiä, erkanemisteitä, sokkeloisia katuja, päättymättömiä portaita, mauri-aikaisia linnoja, apinoita, friteerattua ruokaa, ravintoloita ja turisteja, tuulta ja pilviä, luolia ja onkaloita, tyhjiä uimarantoja, kaktuksia, katukivetyksiä, jäätelöä, kylmiä juomia, churroja ja suklaata, alsan busseja ja kahviloita.


Kivaa oli.

aina matkalla

junalla ees ja taa. Metrolla vähän. Vaihto ratikkaan ja loput bussilla. Käydään vähän tuolla autokyydillä. Tarvii olla aina matkalla. Nyt en taas jaksais. Jos lentäis pois. Hetkeksi.

tytöt shoppaa

käytiin Kirsikan kanssa vähän lenkillä. Kappahlin kassan tuntumassa käytiin sitten seuraava dialogi:
kirsikka:onneksi ostinkin farkkuhameen enkä tuollaista samantapaista kuin sä. Ei olla ihan samiksii.
viiu: niin, muutenhan mä olen vain puoli metriä lyhyempi.
kirsikka: ja blondi.
viiu: mä luulin ettei sitä huomaa.

hattaraa ja höttöä (siirappivaara)

sunnuntai aamuisin on tapana herätä hitaasti, juoda kahvia pitkään, viettää aikaa sohvalla ja kuunnella groove.fm-kanavalta jazzia. tämäkään sunnuntai ei tehnyt poikkeusta. Aivan täydellinen, laiska sunnuntai aamu.

eikä loppupäivässäkään ollut mitään valittamista. Kävelylenkki aurinkoisessa säässä, vihdoinkin käsiin osuneiden oikeanlaisten pölypussien ostamista (oli muuten suhteellisen pitkä prosessi tämäkin) ja illalla paisteltiin vielä pihvit ja katseltiin leffaa sohvalla solmussa.

On aivan käsittämätöntä olla näin onnellinen.

hyviä vuosia

juuri kun vihdoin viiden vuoden käyttökokemusten perusteella olin oppinut, että totta tosiaan goretex-vaelluskenkäni todellakin pitävät veden kengän ulkopuolella vaikka kahlaisi vähän isommassakin lätäkössä niin se tapahtuu.

Goretex-kalvo hajoaa ja sukat kastui tuolla loskassa raahustaessa. En ehkä kestä enempää.

saunoo susien kanssa

sudet ovat päättänyt ilmeisesti valloittaa kotikylän. Pellon pientareita ja tien vieriä kiertää tasaiset helminauhat jälkiä. Naapurin pihalla kävivät pitämässä kokousta.

Eivät kuitenkaan tulleet minulle avuksi lumen luontiin. Siellä sohin lapioineni vyötäröä myöten hangessa ja yritin avata edes näköyhteyttä makuuhuoneesta järvelle päin. Katolla ahkeroin myös äidin kiellosta huolimatta tai juuri siksi itseasiassa.

Ahkeroinnin jälkeen sauna tuntui järisyttävän mukavalta. Eikä sudet onneksi yrittäneet lauteille kanssani kuitenkaan. Ne saattoi säikähtää mun saunalaulantaani.

salaatti viihde

eipä ollut hyvinnukuttuja öitä tarjolla, eikä sellaista ole vielä täältäkään löytynyt. yritän viikonloppuna kotipuolesta. Jos siellä susien syöttinä lunta luodessa löytäis unenkin taas.

Tänään kävin kirjastossa, tajusin syöneeni liikaa salaattia. Ensimmäisen käteen sattuneen kirjan nimi kun oli epäilemättä Salaatti viihde eikä salattu suhde niinkuin sain itseni tavaamaan hetkellisen hämmennyksen jälkeen. Juu-u. salaattivihdettä sitten vain kaikille:

sekoitetaan
yksi omena kuutioina
puolikas punasipuli sopivana silppuna
puolikas kurkku kuutioina
sopiva pala jäävuorisalaattia
100g fetankaltaista valmistetta
ja yksi tölkillinen tonnikalaa.

toimii.